Sianrasvaa ja etananlimadrinkkejä

Pitkään jatkuneen yskän takia päätin vihdoinkin eilen käydä lääkärissä. Helpommin sanottu kuin tehty! Täällä ei ole terveyskeskuksia joihin mennään vaan jokaisella lääkärillä on oma vastaanottonsa eri puolilla kaupunkia. Joka lääkärillä on myös omat vastaanottoaikansa ja joillakin saattaa olla päivystys vain kerran viikossa.

Kyselin tutuilta ketä lääkäreitä olisi alueellani, sain listan lääkäreistä ja aloin soittamaan. Yhdeksännen nimen kohdalla alkoi iskeä epätoivo, joka paikassa puheluun vastasi automaatti joka ilmoitti lääkärin olevan lomalla tai vastaanoton olevan suljettu remontin takia. Elokuussa ei näemmä kannata sairastaa Itävallassa!! Tässä vaiheessa työkaverini päättivät auttaa ja alkoivat myös soittamaan tietämilleen lääkäreille, mutta heikoin tuloksin. Lopulta kesätyöntekijämme kuuli, että metsästämme lääkäriä ja ilmoitti tietävänsä yhden aivan toimistomme lähellä. Kävi tuuri ja tämä lääkäri oli jopa paikalla! Tosin sieltä annettiin varoitus, että vastaanotolla saattaa olla noin 2 tunnin jono...

Loppujen lopuksi jouduin odottamaan vain 15 minuuttia, mutta lääkärin antama resepti oli jokseenkin omituinen "Mene teurastajalle ja pyydä sianrasvaa". Siis anteeksi mitä?!? Tämä ei ollut vitsi vaan sianrasvan hierominen rintakehään ja selkään kuulemma auttaa yskään. En käynyt lunastamassa tätä "reseptiä"... Sain sentään myös reseptin apteekkiin yskäntabletteja varten. Kerroin tästä omituisesta "reseptistä" työkaverilleni joka kertoi ehkä vieläkin omituisemmasta lääkkeestä yskään. Tämän "lääkkeen" nimi on Kapuzinerschneke ja sitä saa ostaa apteekeista. Kapuzinerschneke on juoma ja se on tehty etanan limasta!!

Odotan mielenkiinnolla tulevia lääkärikäyntejä...

Suomalaisten leipää

Löysin tänään lähikaupasta "Suomalaisten leipää" eli Finnenbrot. Mikäköhän lie siitä tekee suomalaista, on se ainakin paikallisen mittapuun mukaan tosi tummaa. :-) Täällä kun pääasiassa syödään vaalea leipää.

Päälle juustoa ja suolakurkkua tarjoiltuna Pentikin lautaselta, kyytipojaksi teetä Muumimukista. Avot! Todella suomalainen välipala. :-) Oli muuten hyvää leipää, ostan toistekin!

Ich verstehe nur Bahnhof!!

Oletko koskaan kääntänyt suomalaisia sanontoja ulkomaalaisille ystävillesi? Kävimme tänään työkavereiden kanssa mielenkiintoista keskustelua eri maiden sanonnoista. Oman maan ja kielen sanontoihin on itse niin tottunut ettei sanojen oikeaa merkitystä tule yleensä edes ajatelleeksi. Saksankielisissä maissa on esimerkiksi hyvin yleinen sanonta "Ich verstehe nur Bahnhof", joka sanasta sanaan käännettynä tarkoittaa "Ymmärrän vain rautatieasemaa". Siis mitä!?! Suomalainen vastine tälle olisi "Toi on ihan hepreaa mulle". Toinen yleinen sanonta täällä on "Hast du einen Vogel?" eli "Onko sinulla lintu?", tarkoittaa oletko ihan hullu.

Keskustelusta inspiroituneena aloin pohtimaan eri suomalaisia sanontoja ja kuinka hölmöiltä ne kuulostavat käännettynä toiselle kielelle. Tässä muutama esimerkki käännettynä englanniksi, hulvatonta eikö! :-)

"Oma lehmä ojassa." < > "With one's own cow in the ditch."
"Koira haudattuna." < > "A dog buried here."
"Nostaa kissa pöydälle." < > "To lift the cat onto the table."
"Kuin viilipytty." <  > "Like a pot of sour milk."
"Kuin perseeseen ammuttu karhu." < > Like a bear which has been shot in the ass."
"Älä maalaa pirua seinälle." < > "Don't paint the devil on the wall."
"Ei tule lasta eikä paskaa." < > "Neither baby, nor shit comes."
"Kuin tervan juontia." < > "Like drinking tar."
"Ei ole kaikki muumit laaksossa < > Not all the Moomins are in the valley"

Näitä sanontoja olisi mielenkiintoista käyttää esimerkiksi kokouksessa töissä.

"There seems to be a dog buried here, lets lift the cat onto the table! Stefan you are like a pot of sour milk even though Marco is today like a bear shot in the ass and painting the devil on the wall. He clearly has his own cow in the ditch. I think he don't have all the Moomins in the valley. Neither baby, nor shit comes! This meeting is like drinking tar." 

Testautin tämän muuten paikallisella ja hän oli pihalla kuin lumiukko! :-D

Onko kellään muita hauskoja esimerkkejä eri maiden sanonnoista? Olisi hauska kuulla. :-)

Ruokailua kolmen maan näköaloin + auto-ongelmia...

Syöminen on mahtavaa, ehdottomasti yksi parhaista asioista elämässä! Vaikka kotoa löytyy kokki-kolmonen (joka en siis todellakaan ole minä) käymme myös ahkeraan ulkona syömässä. Yritämme aina löytää uusia ravintoloita joissa emme ole vielä syöneet. Viime tiistaina ystäväni Saara ehdotti illallista ravintolassa nimeltä Drei Länder Blick. Ravintola oli minulle uusi tuttavuus joten sinne siis! Drei Länder Blick ravintolasta on upeat näköalat ja nimensä mukaisesti sieltä näkee kolmeen eri maahan (Itävaltaan, Sveitsiin ja Saksaan). Ilta oli kaunis ja lämmin, ruoka hyvää kuin myös seura. :-)


Saara ja miekkoseni Thomas

minä ja Saaran miekkonen Fra

Ilta-aurinko Bodensee-järven yllä

Tämän upean illallisen jälkeen parkkipaikalla odottikin sitten ikävämpi yllätys... Autoni alta valui öljyä! Niin jäi kärry yöksi ihailemaan maisemia yli Dornbirnin.

Seuraavana päivänä sitten pähkimään miten saada auto ylhäältä vuorelta takaisin kaupunkiin. Onneksi kerroin ongelmastani töissä, työkavereiden kuultua tilanteestani ei mennyt kuin puoli tuntia niin asiat oli järjestetty! Kerrottakoon tähän väliin, että Dornbirnissä kaikki tuntevat kaikki (noh ehkä vähän liioittelua mutta siltä välillä tuntuu) ja hyvä veli -verkostot kukoistavat. Yksi työkavereistani järjesti veljensä, joka on ÖAMTC:llä (Itävallan "autoliitto/klubi") töissä, hakemaan autoni hinausautolla työajan jälkeen. Toinen työkaverini soitti tutulle automekaanikolleen, joka on myös muuten pomoni tuttu, ja tämä lupasi jäädä päivystämään pajalle kunnes autoni tuodaan.  Puheluiden jälkeen työkaverini veivät minut vielä keskustaan terassille drinkille odottamaan, että hinausauto tulee ja noukkii minut kyytiin. Uskomatonta vieraanvaraisuutta!! Iso kiitos työkavereilleni!

Hinausauton kuski (työkaverini veli) osoittautui vielä hassunhauskaksi tyypiksi ja auton hakureissu oli aika hulvaton. :-) Tämä tyyppi siis haki minut terassilta, ajoi ylös vuorelle hakemaan autoni, hinautti autoni pajalle ja vei tämän jälkeen minut kotiovelle. Korvausta hän ei suostunut ottamaan lantin lanttia! Lupasin tuoda hänelle edes pullon suomalaista Vodkaa korvaukseksi, siihen hän sentään myöntyi. :-) 

Vaikka kaikki tällä kertaa järjestyi näin hyvin taitaa olla parasta virallisesti liittyä ÖAMTC:n jäseneksi...

25-vuotias Tivoli

Viime maanantaina juhlittiin Tivolin 25-vuotis päivää. Tivoli on kellaribaari Dornbirnissä ja yksi harvoista baareista (ellei jopa ainoa) josta saa myös siideriä. Juhlavuoden kunniaksi oli Tivolin pihalla tarjolla ilmaista ruokaa ja livemusiikkia.





Pojat (Klaus, Thomas & Gernod) ja virkistävät tuopit.

Paikallinen bändi Gordon Blue ei ollut kovinkaan kummoinen, mutta yritys oli kova ja pojilla oli jopa savukone mukana. ;-D Välillä olisi hieman vähempikin määrä savua riittänyt...





Yksi ja ainoa siideri jota saa Tivolista - Strongbow!

Maailmanennätys Dornbirniin!!

Viime viikonloppuna Dornbirnissä yritettiin rikkoa jokseenkin erikoinen maailmanennätys. Kyseessä oli maailmanennätysyritys Käsknöpflen syönnissä. Vuorokauden (24 tuntia) aikana tuli syödä mahdollisimman monta annosta. Kyseessä ei siis ollut yhden henkilön yritys vaan ennätyksen tekoon saivat osallistua kaikki! Ennätysyritys alkoi perjantaina klo 18 ja päättyi lauantaina klo 18. Kannoin myös korteni kekoon syömällä yhden annoksen. :-)

Nälkäiset jonottamassa Käsknöpfleä.

Padallinen Käsknöpfleä

Knöpfle (tunnetaan myös nimellä spätzle) valmistetaan jauhoista, kananmunista, suolasta ja vedestä, se on siis samantapaista kuin pasta. Kun knöpfleen lisätään eri juustoja joukkoon "kastikkeeksi" saadaan siitä Käsknöpfle (käse = juusto), koko komeuden päälle paahdetaan vielä sipulia. Usein Käsknöpleä syödään myös soseutetun omenan kera.

Annos Käsknöpfleä.

Minä kantamassa kortea kekoon.

Käsknöpfle on todella raskasta ja mahan täyttävää tavaraa joten sen jälkeen on paikalliseen tapaan otettava snapsi. Onneksi kaverimme oli hyvin varustautunut ja hänen povarista löytyi helpotus tilanteeseen.

Viime maailmanennätysyrityksessä annoksia meni 2190 ja tällä kertaa huikeat 6141 annosta!! Uusi maailmanennätys! Dornbirniläiset ovat ilmeisen nälkäistä porukkaa. :-)

Nämä herrat olivat panostaneet pukeutumiseen. :-D

Keskusaukiolla riitti kuhinaa.

Dornbirnin suomalaisvahvistuksia

Dornbirn? Mikä, missä? En ollut ikinä ennen kuullutkaan kaupungista nimeltä Dornbirn. Piti kaivaa kartta esiin ja etsiä missä moinen kummajainen sijaitsee. Ei kukaan muukaan kaverini ollut koskaan kuullut moisesta paikasta, siksi olinkin varma etten löytäisi täältä muita suomalaisia. Kuinka väärässä olinkaan! Välillä tuntuu, että suomalaisia putkahtelee täällä esiin kuin sieniä sateella. Tunnen jo noin viitisentoista suomalaista, jotka kaikki asuvat 30 kilometrin säteellä Dornbirnistä.

On mahtavaa päästä välillä Suomi-porukassa ulos ja höpöttää omalla äidinkielellä. Torstai iltana menimme Saaran kanssa syömään Chen's nimiseen ravintolaan. Ilta oli lämmin joten päätimme syödä ulkona terassilla. Keskustorilla oli iltatapahtuma menossa, joten saimme kuunnella hyvää musiikkia samalla kun söimme. Saaraan olen tutustunut saksanopettajamme Judithin kautta. Hän kertoi opettavansa myös toista suomalaista ja välitti yhteystietomme toisillemme. Niin sitten eräänä päivänä tapasimme kaupungilla. Saara on aina hassunhauskaa seuraa ja olen tosi iloinen että tutustuin häneen. :-)




Saara





Minä ja herkullinen kana-annokseni

 

Myöhemmin illalla seuraamme liittyi Pirjo. Hän on asunut Itävallassa jo 20 vuotta. Pirjo on ensimmäinen suomalainen keneen olen Dornbirnissä tutustunut, tapasimme jopa jo ennen tänne muuttoani kun olin lomalla Dornbirnissä. Pirjo tietää kaiken Dornbirnistä! Olenkin saanut häneltä suunnattoman paljon neuvoja ja vinkkejä. Pirjo on myös hauskaa seuraa ja hiljaisista hetkistä ei tarvitse hänen kanssaan pelätä! :-)




Pirjo ja Samppa



Lopuksi seuraamme liittyi vielä yksi suomalaisvahvistus lisää, Reetta. Reetan tapasin ensimmäistä kertaa, olimme tähän asti vaihtaneet vain muutaman sanan facebookissa. Hän on tällä hetkellä Suomi-poppoomme juniori. :-) Reetta soveltui mainiosti joukkoomme ja toivomme tapaavamme häntä lisää jatkossa!






Reetta, Pirjo ja Saara

 Saimme ravintolasta illan päätteeksi onnenkeksit, joiden sisällön onnistuimme tulkitsemaan ihan omalla tavalla... ;-D

Muista huomenna keltainen säkki!

Kesti jonkun aikaan tottua täkäläiseen jätejärjestelmään. Täällä lajitellaan muovi-, alumiini-, paperi-, lasi-, bio- ja sekajäte. Ei siinä mitään outoa, kyllähän lajitteluun oli jo Suomessa tottunut, mutta täällä järjestelmä on hieman erilainen. Jätekatoksia jonne roskat kiikutetaan ei ole, vaan ne pitää säilöä omissa tiloissa kunnes on kunkin jätelajin noutopäivä tai kunnes viet jätteet niille tarkoitetuille keräyspisteille. Täällä ei myöskään palauteta lasi- ja muovipulloja kauppoihin, panttijärjestelmä ei ole käytössä, joten niistä syntyy hävitettävää jätettä paljon koteihin.

Alumiini-, lasi- ja paperijätteet pitää itse viedä niille tarkoitetuille keräyspisteille. Kirkas ja värillinen lasi tulee myös erotella. Meidän lähin keräyspiste on ruokakaupan pihassa noin puolen kilometrin päässä.

Muovijätteet sen sijaan keräätään isoon keltaiseen säkkiin, sekajäte isoon mustaan säkkiin ja biojäte biopussiin. Sitten ne pidetään jossain omissa tiloissa (meillä parvekkeella) ja seurataan jätekalenterista milloin on seuraava kunkin jätelajin noutopäivä. Noutopäivät eri jätelajeille eivät tietenkään ole samana päivänä ja muutenkin viikonpäivät noudoille vaihtelevat. Ei ole siis mitenkään mahdollista loogisesti muistaa milloin on minkäkin jätteen noutopäivä vaan se on aina tarkistettava jätekalenterista. Säkit saa viedä noutopäivää edeltävänä iltana tien poskeen odottamaan. Jos satut unohtamaan esimerkiksi sekajätteen noutopäivän on seuraava mahdollisesti vasta kahden viikon päästä. Kesähelteillä jätesäkkien pitäminen parvekkeella ei muuten ole mukavaa...

Jotta homma ei menisi liian helpoksi on nämä tyhjät säkit vielä saatava jostain. Siis mitä tahansa säkkejä ei voi käyttää vaan nimenomaan tähän asiaan tarkoitettuja ja merkattuja säkkejä. Mustia sekäjätesäkkejä saa vuoden alussa hakea rullallisen ilmaiseksi kaupungin talolta, loput pitää ostaa kaupasta ja ne eivät muuten ole halpoja. Hinnassa maksetaan mukana jäteveroa, joka kyllä kieltämättä motivoi kierrättämään sillä muiden jätteiden hävittämisestä ei tarvitse maksaa. Eli mitä vähemmän sekajätettä tuotat sitä halvemmalla pääset. Keltaiset säkit muovijätteelle tulee aina hakea kaupungin talolta. Ensin pitää täyttää lomake jonka jälkeen jonotat vuoroasi luukulle josta saat rullallisen jätesäkkejä lomaketta vastaan. Säkkejä ei tietenkään saa kuin rullallisen kerralla, joten kun rulla on loppu on taas marsittava kaupungin talolle. Kaupungin talo on luonnollisestikin auki vain virka-aikoina, joten työssä käyvän pitää järjestää töistä vapaata saadakseen jätesäkkejä.

Olin aluksi ihan järkyttynyt jätteiden noutopäivinä kun tien varsilla tönötti kasa roskasäkkejä joka talon kohdalla. Ei kovinkaan esteettistä! Nyt siihen on jo tottunut vaikka en edelleenkään pidä siitä, että jätteitä pitää säilöä omissa tiloissa. Suomalaiset jätekatokset kunniaan!  

Keltaisten säkkien noutopäivä

Jätekalenteri