Gasthaus Gemsle

Dornbirnissä on useita perinteisiä Itävaltalaisia ravintoloita. Ne sijaitsevat yleensä vanhoissa rakennuksissa ja ovat sisustettu rakennusta ja perinteitä kunnioittaen. Eilen oli pitkästä aikaa sadepäivä joten päätimme lähteä syömään yhteen näistä, Gasthaus Gemsleen.

Saavuimme ravintolaan kuudelta ja paikka oli aivan tyhjä. Ravintolan kaikki pöydät, yhtä lukuun ottamatta, olivat kuitenkin varattuja. Meidän onneksemme yksi kahden hengen pöytä oli vapaana, koska emme tietenkään olleet tehneet pöytävarausta etukäteen... Itävallassa tullaan tyypillisesti ravintolaan syömään aikaisintaan klo 19, usein tätäkin myöhemmin. Päivisin ravintolat ovatkin usein kiinni, joten nälkäisen on turha etsiä avointa ravintolaa lounasajan jälkeen (klo 14>) ennen klo viittä tai kuutta illalla. Suomalaisena on tottunut, että ravintola ovat auki aamupäivästä myöhään illalla joten monesti on tullut nälkäisenä ja epätoivoisena etsittyä avoinna olevaa ravintolaa iltapäivällä.

Tyhjässä ravintolassa on jokseenkin outoa syödä, mutta toisaalta se on oiva tilaisuus tällaiselle "paparazille" kuvata kaikkea mahdollista kenenkään häiriintymättä. Ukko kun on jo tottunut, että kuvaan KAIKEN mahdollisen. :-) 

Gasthaus Gemsle on sisustettu hyvin tyypilliseen Itävaltalaiseen tapaan, paljon puuta ja vanhoja huonekaluja. Seinän vierustoja kulkevat pitkät penkit. Näillä seinänvieruspenkeillä saadaan tilaan mahdutettua enemmän pöytiä, olisi hyvä vinkki myös moneen suomalaiseen ravintolaan.

l

Ukko tilasi alkuruuaksi olutkeiton. Keitto tarjoiltiin mainiolla tavalla, olutpullosta!

Tarjoilija kaatamassa keittoa olutpullosta

Itävallassa on kanttarelliaika, joten tilasimme molemmat pääruuaksi kanttarelleja sisältävän annoksen. Ukko kanttarellipastan ja minä härkää kanttarellein.

Kanttarellipasta

Härkää kanttarelleilla, perunastrudel ja tuoreita vihanneksia

Gemslen palvelu oli ensiluokkaista ja ruoka erinomaista! Tarjoilijoilla oli myös niin isot hymyt kasvoilla, ettei itsekään voinut olla hymyilemättä. :-) Kymmenen pistettä ja papukaijan merkki!

Kun lähdimme oli kahteen muuhun pöytään "jo" ilmestynyt ruokailijoita...

Lünersee

Sunnuntaina lähdimme kuumuutta pakoon ylös vuorille. Ajoimme Lünerseelle, joka sijaitsee Voralbergin osavaltiossa. Tämä Lüner -järvi on 2 kilometrin korkeudessa vuorten syleilyssä.Ylös vuorelle pääsee helposti ja nopeasti gondolihissillä.

Ylhäällä ei ollut kuitenkaan paljon sen viileämpää ja reitti järven ympäri kulki koko matkan auringossa. Onneksi meillä oli tarpeeksi juotavaa mukana ja puolessa välissä reittiä oli myös "taukotupa" josta sai ostaa juotavaa sekä pientä purtavaa. Kulku oli hidasta, kun jonkun (köh minun) piti pysähtyä jatkuvasti ottamaan kuvia. :-) Kahdessa tunnissa kiersimme järven. Lünersee on todella kaunis! Kuvat puhukoon puolestaan...

Alppiruusuja

"taukotupa"

Lünersee, kuten moni muukin vuoristojärvi, on tehty patoamalla. Loppumatka reitistä kulkeekin padon päällä.

Soma putelipuoti

Olen kävellyt erään kaupan ohi Dornbirnissä monen monta kertaa, mutta jostain syystä en ole koskaan käynyt siellä sisällä. Ulkopuolelta kauppa on jokseenkin mitäänsanomattoman näköinen, ehkä siinä syy miksi se on tullut aina vain ohitettua.

Kauppa kadulta katsottuna

Tänään kuitenkin päätin astua sisään ja miten mielenkiintoinen paikka se olikaan!  Kaupan hyllyt notkuivat puteleita joissa oli liköörejä, erilaisia ruokaöljyjä ja viskejä. Puteileista voi ostaa tuotetta juuri sellaisen määrän kuin itse haluaa. Liköörit olivat läpinäkyvissä lasiputeleissa.

Näissä puteleissä oli erilaisia liköörejä

Kaupan tuotteita saa myös maistella. Valitsin testattavaksi passionhedelmä-habanero liköörin. Likööri maistui ensin ihanan hedelmäisen makealta, mutta lopuksi iski habaneron tulisuus. Todella mielenkiintoinen ja hyvän makuinen likööri. 

Passionhedelmä-habanero likööriä

Erilaiset öljyt olivat tällaisissa hauskoissa keraamisissa puteleissa.

Öljyputeleita

Öljyputeleita

Viskit ja muut vahvat alkoholijuomat olivat puutynnyreissä.

Viskitynnyreitä

Jamaikkalaista rommia

Kaupassa oli myynnissä myös erilaisia lasipulloja jotka voi täyttää kaupan tuotteilla. Esimerkiksi matkailusta kiinnostuneella karttapallo. Ostin itse yhden hauskan lasipullon (täytettynä liköörillä) synttärilahjaksi.

Myynnissä olevia lasipulloja

Kaupassa oli myös myynnissä iso valikoima hyviä viinejä. Tässä Vom Fass -puodissa tulee varmasti käytyä uudestaan. :-)

Vom Fass -puoti

Lukutoukka potenssipuodissa

Jotkut kirjat ovat vaan niin hyviä, että ne tulee luettua kerralla kannesta kanteen. Pitkään aikaan ei ollut sellaista kirjaa kuitenkaan osunut kohdalle, pikemminkin päinvastoin. Yhtäkin kirjaa yritin saada luetuksi ainakin 2 kuukautta, mutta sen lukeminen oli vain niin tahmeaa alusta asti. Lopulta, noin 30 sivua ennen kirjan loppua, päätin luovuttaa ja vaihtaa kirjaa. Otin hyppysiini Suomesta kesälomalla antikvaarisesta löytämäni kirjan nimeltä Pieni potenssipuoti. Kirjan nimi sai hieman epäilyjä aikaan josko kyseessä on ihan onneton huuhaa teos, mutta epäilyni osoittautuivat turhiksi. Aloitettuani lukemaan kirjaa en voinut päästää sitä käsistäni, vaan luin sen loppuun samana päivänä!  Kirja kertoo kahdesta sympaattisesta lähemmäs 80-vuotiaasta vanhapiikasisaruksesta Tildasta ja Elidasta.

Tildan ja Elidan huussi-reissut pihan perälle olivat hauskaa luettavaa. Niillä reissuilla sisarukset aina puhuivat syntyjä syviä, huussi toimitti heille eräänlaista rippituolin virkaa.

Karin Brunk Holmqvistin kirjoista ainoastaan tämä on käännetty suomeksi. Toivottavasti pian muitakin hänen kirjojaan ilmestyy suomeksi, jotta pääsen nauttimaan niistä. Ruotsissa tätä Pieni potenssipuoti kirjaa on myyty jo yli 150 000 kappaletta. Ihanan lämmin henkinen kirja! Juonesta en viitsi tämän enempää kirjoittaa jos joku haluaa kirjan itse lukea. :-)