Tänä vuonna päätimme marssia kolmen suomi-sisu-naisen voimin tuohon viralliseen kokoukseen katsastamaan mikä on meininki. Paikalla oli meidän lisäksemme vain seuran vetäjä ja kaksi muuta jäsentä (joista yksi suomalainen), kaikki hieman vanhempaa sukupolvea. Seuran vetäjä on Itävaltalainen herrasmies, joka ei puhu sanaakaan suomea, mikä on mielestäni hieman outoa kun kuitenkin puhutaan Suomi-Itävalta seurasta... Kävi ilmi, että seuran vetäjä "President" oli päättänyt pistää pillit pussiin tänä vuonna ja lopettaa koko seuran, koska ihmiset eivät ole olleet kiinnostuneita ja aktiivisia seuran toiminnassa. Hän oli erittäin yllättynyt ja otettu meidän kolmen "nuoren" naisen ilmestyttyä kokoukseen. Onneksi menimme, koska seura sai nyt uutta tuulta purjeisiin ja myös seuraa 40-vuotta vetänyt President tuntui saavan taas uutta intoa. Seuran lopettamis ideat haudattiin!
 |
| Kokouskutsu |
Keskustelimme seuran historiasta ja kuinka saada taas ihmiset innostumaan seuran toiminnasta, ja kuinka ylipäätään löytää uusia jäseniä. Seura päätettiin tuoda "nykyaikaan" ja sovimme mm avaavamme seuralle facebook sivut (tämä homma lankesi allekirjoittaneen tehtäväksi). Seuran idea on keskittyä tulevaisuudessa enemmän rentoon yhteisoloon, yhtenä ideana esitettiin suomalaisten ruokien kokkausiltaa (esim karjalanpiirakoiden leipomista). Ensimmäinen konkreettinen tapahtuma tulee kuitenkin olemaan uudelleen henkiin herätetyt juhannusjuhlat. Juhannusjuhlien järjestelyt ovat lähteneet vauhdilla käyntiin ja paikkakin (järven rannalta!) on jo löytynyt. Kaikki Voralbergin alueella olevat, merkitkää jo kalentereihinne 23.6! Kaikki suomalaiset tai muuten Suomesta kiinnostuneet nyt joukolla seuran toimintaan mukaan. :-)
 |
| Kokoustajat |
Hyvä tytöt! Tuo on tavallista seuratoiminnan aaltoliikettä. Tarvitaan uusia ideoita ja uusia aktivisteja, jotka keräävät ja motivoivat ihmisiä. Olen havainnut, että yleinen ja anonyymi kutsu ei enää oikein vedä. Varmin tapa on henkilökohtainen yhteydenpito siihen tyyliin:"Tuletko ....?" Ihmiset ovat valitettavasti unohtavaisia. Vrt. myös www.deutsch-finnische Gesellschaft. de ja www.rengas.de.
VastaaPoistaJes!!! Hyvä Jenni ja muut maannaiset! Olen ehdottomasti hengessä innolla mukana, ja tulevaisuudessa varmasti läsnäkin, kunhan meidän ulkomaankomennus päättyy. Siihen asti etäaktivistina. :)
VastaaPoistaYritän houkutella ainakin yhden jäsenen lisää itseni lisäksi. Heti tuli yksi aktiviteetti-idea mieleen: loistavaa olisi järjestää tapaaminen niille "lapsellisille" suomalaisille Ländlessä, joilla siis on lapsia. Näin lapset saisivat interaktiivista kanssakäymistä toisten lasten kanssa, ja pysyisi toinen äidinkielikin terävämpänä hallussa.
Voi että! Tosi mahtavaa aloitteellisuutta! Minusta kuulostaa, että tuo nykyaikaistaminen facebook-sivuineen jne. on juuri sitä mitä seura ehkä kaipasikin. Kovasti onnea seuran tulevaisuudelle! :-)
VastaaPoistaToivotaan, että toiminta tästä nyt virkoaa. :-) Täytyypä käydä katsastamassa nuo "anonyymin" linkit, jospa sieltäkin saisi uusia ideoita.
VastaaPoistaJohanna tuo oli myös hyvä idea, pistetään korvan taakse! :-) Onko se myös suomalainen jota yrität houkutella mukaan? Jos satun jo tuntemaan...
Kiitos Hippu. :-) Onko teillä Intiassa jotain yhteisiä aktiviteetteja suomalaisten kesken?
No olipa hieno juttu että melkein kuolemaisillaan oleva seura sai uutta verta,oikea onnenpotku heille! Tsemppiä vaan Suomi-Seuralle!
VastaaPoistaKiitos tsemppauksesta Yaelian! :-)
VastaaPoistaTäällä Hyderabadissa on niin vähän suomalaisia (täällä taitaa olla yksi ihan vakituinen asukas, tai ainakin ennen oli), että aktiviteetteja ei oikein kannata järjestää. :-) En tiedä, millaista toimintaa on esim. Bangaloressa, jossa suomalaisia on paljon enemmän.
VastaaPoistaHyderabadissa on ulkomaalaisille yleisesti ottaen semmoinen seura, joka järjestää kaikenlaista ohjelmaa ja tapahtumia, ja siihen on pitänyt meidänkin liittyä. Liittymispaperit on olleet tuossa pöydän hyllyllä kohta pari kuukautta, ja nyt pitäisi vielä saada täytettyä ne ja vietyä ne perille. :-)
Jenni, se toinen, jota yritän houkutella mukaan, on myös suomalainen. Ystävälläni Katjalla on sama tarina kuin monella muulla Vorarlbergiin ajautuneella: vierailu vaihto-oppilaana muuttui pysyväksi rakkauden "takia" yli 10 vuotta sitten. :) Nyt Katjalla on jo 3 ipanaa, jota kautta tämän idean lasten "kielikylpyyn" sainkin.
VastaaPoista