Suomi-Itävalta seura

Itävallassa toimii neljä Suomi-Itävalta seuraa, yksi niistä Voralbergissä. Voralbergin seura juhlii tänä vuonna 40-vuotis synttäreitään. Seura oli alkuaikoinaan hyvin aktiivinen ja painottunut enemmän yrityselämään. Se teki tutustumiskäyntejä eri yrityksiin ja järjesti erilaisia tapahtumia, mm juhannusjuhlat olivat joka vuotinen tapahtuma. Valitettavasti viime vuosina seura on ollut lähinnä "pöytälaatikkoseura" ja toiminta on rajoittunut jäsenille lähetettävään uutiskirjeeseen (sähköposti) sekä vuotuiseen viralliseen kokoukseen.

Tänä vuonna päätimme marssia kolmen suomi-sisu-naisen voimin tuohon viralliseen kokoukseen katsastamaan mikä on meininki. Paikalla oli meidän lisäksemme vain seuran vetäjä ja kaksi muuta jäsentä (joista yksi suomalainen), kaikki hieman vanhempaa sukupolvea. Seuran vetäjä on Itävaltalainen herrasmies, joka ei puhu sanaakaan suomea, mikä on mielestäni hieman outoa kun kuitenkin puhutaan Suomi-Itävalta seurasta... Kävi ilmi, että seuran vetäjä "President" oli päättänyt pistää pillit pussiin tänä vuonna ja lopettaa koko seuran, koska ihmiset eivät ole olleet kiinnostuneita ja aktiivisia seuran toiminnassa. Hän oli erittäin yllättynyt ja otettu meidän kolmen "nuoren" naisen ilmestyttyä kokoukseen. Onneksi menimme, koska seura sai nyt uutta tuulta purjeisiin ja myös seuraa 40-vuotta vetänyt President tuntui saavan taas uutta intoa. Seuran lopettamis ideat haudattiin!

Kokouskutsu

Keskustelimme seuran historiasta ja kuinka saada taas ihmiset innostumaan seuran toiminnasta, ja kuinka ylipäätään löytää uusia jäseniä. Seura päätettiin tuoda "nykyaikaan" ja sovimme mm avaavamme seuralle facebook sivut (tämä homma lankesi allekirjoittaneen tehtäväksi). Seuran idea on keskittyä tulevaisuudessa enemmän rentoon yhteisoloon, yhtenä ideana esitettiin suomalaisten ruokien kokkausiltaa (esim karjalanpiirakoiden leipomista). Ensimmäinen konkreettinen tapahtuma tulee kuitenkin olemaan uudelleen henkiin herätetyt juhannusjuhlat. Juhannusjuhlien järjestelyt ovat lähteneet vauhdilla käyntiin ja paikkakin (järven rannalta!) on jo löytynyt. Kaikki Voralbergin alueella olevat, merkitkää jo kalentereihinne 23.6! Kaikki suomalaiset tai muuten Suomesta kiinnostuneet nyt joukolla seuran toimintaan mukaan. :-) 

Kokoustajat

Plan Z

Päivän hauska kuva bongaus sosiaalisen median ihmeellisestä maailmasta. :-)

Maksajuustoa ilman maksaa ja juustoa

Uudessa maassa erilaiset ruuat ja ruokailutottumukset aiheuttavat joskus hämmennystä. Olen melko kaikkiruokainen, mutta maksa on raaka-aine joka ei vaan maistu minulle missään muodossa (vaikka pienenä kuulemma himoitsin maksamakkaraa...).  Reilu vuosi sitten, kun olin juuri muuttanut Itävaltaan, istuimme eräänä iltana kylässä ruokapöydän ääressä. Kysyin vieruskaverilta mitäköhän ruokaa on tarjolla ja sain vastaukseksi Leberkäseä. Leber = maksa, käse = juusto -> maksajuustoa?? Tuskanhiki alkaa nousta, ei ole mitään kauhempaa kuin olla kutsuttu kylään ja olla kykenemätön syömään tarjottua ruokaa. Ruuan saapuessa pöytään olen hämmentynyt, se ei näytä millään muotoa maksalta tai juustolta. Vienosti asiaa kysyttyäni minulle kerrotaan, että ruuassa ei ole maksaa eikä juustoa. Mikä helpotus! Mistä ruoka on nimensä saanut on mysteeri. Olen antanut leberkäselle suomalaisen nimen 'vuokamakkara', joka mielestäni kuvaa sitä hyvin. Sen perus raaka-aineet ovat sian- ja naudanliha, pekoni ja sipuli. Seos paistetaan vuuassa uunissa kunnes se saa rapen pinnan.

Leberkäseä on usein tarjoilla illanvietoissa joissa on paljon vieraita sen helppouden takia. Se tarjoillaan yleensä perunasalaatin kanssa. Leberkäseä ei valmisteta itse vaan se ostetaan kaupasta (yleensä tilataan etukäteen jos tarvitaan isompia määriä). Siitä on myös olemassa versio jossa oikeasti on juustoa eli käseleberkäse sekä tulisempi versio jossa on paprikaa ja chiliä.

Toinen tapa syödä leberkäseä on sämpylän välissä. Tämä on hyvin tyypillinen lounas Itävallassa. Itsekin ostan silloin tällöin leberkäsesemmelin. Sämpylän väliin ei tule muuta siivu leberkäseä ei muuta, ei edes mausteita kuten sinappia joka mielestäni sopisi siihen.

Itävaltalainen "hampurilainen"

Suomi ulkosuomalaisen kotona

Sain ulkosuomalaisille tarkoitetun haasteen kuvata 10 kotoani löytyvää suomalaista asiaa. Kamera siis käteen ja kämppää kiertämään. Tässä suomi juttuja jotka tallentuivat "filmille".

Kierros alkoi eteisestä josta löytyi ensimmäisenä perinteistäkin perinteisemmät, erittäin epäesteettiset, mutta ah niin mukavat Nokian saappaat. Olivat viimeksi tänään jalassa, kun kävin koiraa vesisateessa ulkoiluttamassa.

Seuraavaksi kameran linssiin tarttuivat Ainot ja Reinot. Ystäviltä läksijäislahjaksi saadut muuttaessani Itävaltaan. Ainot ovat talvisin päivittäisessä käytössä. Itävaltalaisille olen ylpeänä esitellyt tossuja, tosin ne eivät ole aiheuttaneet yhtä suurta ihastussa heissä kuin suomalaisissa. Eivät ilmeisesti ymmärrä hyvän päälle ;-)

Yöpöydältä löytyi äidiltä ja isältä synttärilahjaksi saatu Aarikan iki-ihana lammas kirjanmerkki. Päällimmäinen kirja on lahja ystävältä.

On yksi perisuomalainen esine jota aina vannoin ettei minun kotoani tule löytymään ja nyt niitä löytyy jo kaksin kappalein. Ladies and gentleman entinen kauhistuksen kohteeni MARISKOOLI. 

Koti-ikävään Paula Koivuniemeä karaokena tai Dingomaniaa. :-) Olohuoneesta löytyy vinopino suomalaisia elokuvia ja musiikki dvd:tä.

Keittiönkaapista löytyy aarteeni eli Muumi-mukini. Mistä mukista milloinkin juo pitää valita kulloisenkin fiiliksen mukaan; sateisena päivänä keltaisesta Niiskuneiti-mukista tuomaan aurinkoa päivään, levottomana päivänä Muumit Seikkailu-mukista...

 
Samaa teemaa siskolta saatu Muumi-keittiöpyyhe.

"Baarin" seinältä löytyy autoni vanhat suomi rekisterikilvet, joita minulla "virallisesti" ei enää ole... Hys hys... ;-)

Korurasiasta kurkistelivat Kalevalan riipukset, joita tulee valitettavan harvoin pidettyä.

Seuraavaa suomalaista asiaa ei tarvinnut peiliä kauempaa etsiä, korvissani roikkuivat Aarikan korvakorut. :-)

Ja päälle bonus... 10-uutisten tapaan on postauksessakin oltava loppu kevennys.Viimeiseksi kuvattavaksi kohteeksi valitsin siskon lapista lähettämän poro-kortin. ;-)

 Heitän haasteen eteenpäin Saaralle Tukholmaan ja Hipulle Intiaan. :-)

Se tunne

Tiedättekö sen tunteen kun olet himoinnut jotain tuotetta kauan, mutta et ole raskinut ostaa sitä ja sitten eräänä päivänä löydät sen alennuksesta. Olin käynyt useamman kerran jo hipelöimässä ja testaamassa eräitä ballerinoja. Joka kerta jätin ne kuitenkin hyllyyn kalliin hinnan vuoksi, kunnes viime viikolla pitkäperjantain kunniaksi löysin ne 70% alennuksella. Mikä viilis! :-) Tässä uudet kesätassuni:

Frühjahrsmesse - Kevätmessut

Dornbirnissä järjestetään kaksi kertaa vuodessa isot messut, joka kevät ja syksy. Messuilla on esillä ja myynnissä tavaroita sekä palveluita laidasta laitaan. Sieltä voit löytää muun muassa vaatteita, pyöriä, kasveja, lämmitysjärjestelmiä, matkoja... Messuilla on myös erilaisia näytöksiä (kuten muotinäytös) ja live musiikkia. Tämän vuoden kevätmessuilla oli myös näytös pyörähypyistä.

Yleisölle oli myös tarjolla "ilmalentoa" tämän näköisellä härvelillä. :-)

Messuilla on myös aina iso osasto jossa on viininvalmistajien tuotteita esillä. Moni ostaa koko vuoden viinit näiltä messuilta. Viinejä saa myös maistella ilmaiseksi ja myönnettäköön, että tällä osastolla tuli vietettyä suhteellisen paljon aikaa.

Iloiset viininmaistelijat :-)

 

Pääsiäissunnuntain shokki!

Dornbirnissä on vietetty jo ihania kevätpäiviä, kukat kukkivat, ruoho vihertää, ihmiset istuvat ulkokahviloissa. Lämpötila on jo käynyt hätyyttelemässä hellerajaa. Tänä aamuna herättiin kuitenkin tällaiseen näkyyn:

 Lumi onneksi suli yhtä nopeasti kuin tulikin! 

Keväinen kevälyretki kuvina

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa - viime viikonlopun kävelyretki kuvina. :-)

BÄRLAUCH - KARHUNLAUKKA ("villi valkosipuli")

ENSIMMÄISET MOSTSCHENKET OVAT JO AUKI

KEVÄT!

TÄMÄ UTELIAS KAVERI SEURASI MEITÄ JONKUN MATKAA  :-)