Viisi ventovierasta huomenta

Viime lauantai aamu valkeni mukavan raikkaana ja pilvettömänä joten lähdin hyvillä mielin koiran kanssa lenkille. Ensimmäisessä kadunkulmassa vastaantulija toivotti iloisesti huomenta. Täällä ihmiset tervehtivät toisiaan kadulla, myös ventovieraat. Muutettuani tänne se aluksi hämmensi. Helsingissä kun joku ventovieras tervehti ajattelit, että tyypillä ei ole kaikki Muumit laaksossa. Hämmennystä täällä lisäsi se, etten aluksi osannut lainkaan saksaa, saati paikallista murretta, joten en tiennyt mitä ihmiset milloinkin sanoivat ja miten vastata. Nykyisin pidän tätä tervehtimiskulttuuria ihastuttavana. Tämän lauantai aamun saldo oli viisi huomenen toivotusta ventovierailta.

Aamulenkin jälkeen suuntasin kampaajalle. Olen löytänyt hyvän ja todella sympaattisen kampaajan Dornbirnistä, miehen nimeltä Engis. Dornbirnin asukasmäärästä suhteellisen iso osa on turkkilaisia, heitä on tullut tänne aikoinaan tekstiiliteollisuuden kukoistuksen aikaan töihin ja yhteisö on vakiintunut tänne. Engis on myös alkuperältään turkkilainen. Hän on aina iloinen ja ystävällinen. Engis puhuu englantia, mutta yrittää myös joka kerta kärsivällisesti opettaa minulle saksaa. Hänellä on kaksi herttaista ja nauravaista tyttöä oppisopimuskoulutuksessa. Nämä turkkilaiset tytöt eivät juuri osaa englantia ja meillä on ollut hauskoja hetkiä kun olemme yrittäneet ymmärtää toisiamme. Tässä kampaamossa saa aina käsihieronnan kaupanpäälle ja tänä lauantaina toinen tytöistä laittoi myös kulmakarvani uuteen uskoon. Näin myös kuinka toinen tytöistä teki jollekin turkkilaista kulmakarvojen poistoa käyttämällä vain lankaa. Taitolaji!  

Turkkilaista kulmakarvojen "nyppimistä"

  

Dornbirnissä on lauantai aamuisin tori ja kauniina kesäpäivinä siellä on ihmisiä tungokseen asti, niin tänäkin lauantaina. Torin reunalla on vieri vieressä kahviloita ja ravintoloita joiden terasseilla ihmiset nauttivat aamukahvista ja aamiaisesta, usein myös lasillisesta kuohuviiniä. Torilla on myynnissä herkkuja laidasta laitaan; juustoja, salameja, hilloja, hedelmiä, vihanneksia... Lauantai aamun torilla on mahdotonta välttyä näkemästä tuttuja. Törmäsin heti alkumetreillä suomalaiseen Pirjoon. Pirjo on asunut Dornbirnissä jo monen monta vuotta ja häneltä saan usein neuvoja ja vinkkejä paikallisista asioista. Ostimme pientä suolapalaa torilta ja suuntasimme ostoksinemme Pirjon puutarhalle. Poimimme puutarhan satoa pöytään (mm. rucolaa, mustaviinimarjoja) ja nautimme juhannuspäivän brunssin kera kuohuviinin. Pirjo keksi kokeilla erikoista yhdistelmää joka muuten toimii hyvin; Ciabattaa, vuohenjuustoa ja mustaviinimarjoja päälle!

Italialaisia salameja Dornbirnin torilla