Kylä itsessään on todella pieni, jonkun verran siellä kuitenkin asuu vakituisia asukkaita. Mietin mitenköhän he tuosta mutkaista tiestä talvikeleillä selviytyvät, itse en haluaisi sitä päivittäin ajaa.
Me emme tulleet kuitenkaan kylää katsastamaan vaan ulkoilemaan, joten auto parkkiin ja jatkamaan matkaa jalkaisin.
Karvakorva osaa kuivallakin säällä aina jostain löytää jonkun mutalätäkön jossa tietenkin pitää käydä tassuttelemassa.
Osaapa hän muutenkin ottaa ilon irti ulkoilemisesta. :-)
Jotkut kukatkin vielä jaksavat lokakuussa kukkia.
Näköalat Ebnitin kylään |
Puut osaavat kasvaa mitä merkillisimmässä paikoissa ja välillä mitä merkillisimpiin muotoihin. Tässä yksi melkoisen kieroon kasvanut yksilö jossa oli useampi kuin yksi runkokin.
Kylään takaisin saavuttuamme päätimme vielä hetken nauttia auringosta ja istuimme ottamaan lasilliset omppumehua. Itseasiassa tärkeimmät asiakkaat palveltiin ensin, koiralle nimittäin tuotiin vettä ennen kuin meiltä edes kysyttiin mitä haluamme. :-)
Vaikka lämpimät kauniit syyspäivät ovatkin mukavia niin oikeastaan jo vähän odotan talveakin ja kuukauden päästä alkavia joulumarkkinoita. :-)
Voi mä olen ihan unohtanut sun blogin, hyvä että jätit viestin niin tajusin tulla tänne! Joulumarkkinoita minäkin jo odotan innolla vaikka muuten en talvesta niin välitä. Saako udella, onko sulla Itävaltalainen mies? Terv. Sofia
VastaaPoistaNo täytyy myöntää, että mä myös unohdin sun blogin. Löysin tieni sinne jälleen jonkun toisen blogin kautta. :-) Täytyy lisätä sun blogi tuohon mun "lukulistalle" niin ei unohdu toise.
PoistaSaa udella :-) joo miekkonen on itävaltalainen, sehän se "syypää" on mun tänne muuttoon. :-)