Kylä itsessään on todella pieni, jonkun verran siellä kuitenkin asuu vakituisia asukkaita. Mietin mitenköhän he tuosta mutkaista tiestä talvikeleillä selviytyvät, itse en haluaisi sitä päivittäin ajaa.
Me emme tulleet kuitenkaan kylää katsastamaan vaan ulkoilemaan, joten auto parkkiin ja jatkamaan matkaa jalkaisin.
Karvakorva osaa kuivallakin säällä aina jostain löytää jonkun mutalätäkön jossa tietenkin pitää käydä tassuttelemassa.
Osaapa hän muutenkin ottaa ilon irti ulkoilemisesta. :-)
Jotkut kukatkin vielä jaksavat lokakuussa kukkia.
| Näköalat Ebnitin kylään |
Puut osaavat kasvaa mitä merkillisimmässä paikoissa ja välillä mitä merkillisimpiin muotoihin. Tässä yksi melkoisen kieroon kasvanut yksilö jossa oli useampi kuin yksi runkokin.
Kylään takaisin saavuttuamme päätimme vielä hetken nauttia auringosta ja istuimme ottamaan lasilliset omppumehua. Itseasiassa tärkeimmät asiakkaat palveltiin ensin, koiralle nimittäin tuotiin vettä ennen kuin meiltä edes kysyttiin mitä haluamme. :-)
Vaikka lämpimät kauniit syyspäivät ovatkin mukavia niin oikeastaan jo vähän odotan talveakin ja kuukauden päästä alkavia joulumarkkinoita. :-)


